Rakkaat Urbaanin runouden ystävät

Ensimmäistä kertaa Urbaanin runouden historiassa on tullut aika
julkaista uskollisen fanimme tuottamaa suurenmoista materiaalia.
Tämä Pohjanmaan nouseva tähti urbaanin runouden kauniille ja
päättymättömälle taivaalle on luonut suorastaan häkellyttävää runoutta.
Hyvät naiset ja herrat! Herra John Swampass!

Karvasta ja hapanta
Kaljahampaan hutera olotila
aiheutti vapinaa torremolinoksessa.
Eipä katajainen kansa tiennyt,
että late vetää överit lapin kansan sanomilla.
Vaan Markku laittoi paremmaksi.
Veti lobotomiansa kunniaksi nahkaisen
laastarin falloksensa tyveen.
Ei auttanut itku markkinoilla.


Viunautus
On kultturellia harjoittaa jaloa taitoa.
Niin talossa kuin puutarhassa.
Ei tippa tapa, mutta vituttaa kuitenkin.
On elämässä hienoa hypätä toisen housuihin,
varsinkin kun ovat täynnä käpyjä.
Intellektuellina voi päätyä anesteesisen
funktion syliin pyytämättä anteeksi.
Ei, se ei kertakaikkiaan käy. Ja pienet sille.

Universaali hallinto

Astraaliminuuden ilmentymä sätkii
keskellä sopulien tunturivaellusta.
Ahdistunut kusipääministeri
kaitsee norsuja tulevaisuuden
saattamassa raukeudessa.
Kakkaaminen on nautinto,
mutta ei silti intohimo!

by Johan Laxmeister